viis kiloa tänään, sen verran hyvää on jätski ja leipä ollu taas..
Ampukaa mut nyt pliis joku oikeesti. Kiva ahdistus taas jonkun
saatanan leivän ja kylmän mössön takia. Not nice. Miks vitussa niitä
pitää mennä tollai mättämään, kertokaa pikkasen joku mulle nyt?
Hyvä minä.
Kaikki mahdollinen ahistaa jo ihan tarpeeks ilman ruokaa. Mä en hei
kyllä kauheen lahjakas oo tällästä jaksamaan loputtomiin, mutta en
tiiä sitten. Kaikenlisäks nää paniikkikohtaushyperventilaatio-hommat
on aina vaan inhottavampia joka kerta. Hyi. Ja tää itkeminen ja turha
vinkuminenkin vois pikkuhilljaa jo loppua kiitos. Tiiättekö kun joskus
vaikka väärän biisin kuuleminen väärään aikaan aiheuttaa kauheen
kyynel-maratonin? Tässä yksi kaunis päiväkin mä itkin yhtä soittoa
sen 2 tuntia. Voitte vaan kuvitella millanen olo oli sen jälkeen, pää
hieman kipeä ja silmiäkin hieman kirveli.
Kauheeta tästä tekee se että mä oon tottunut olemaan se ihminen
jonka ilmekään ei värähdä, oli asiat miten paskasti tahansa.
Musta on tulossa se melankolinen tunne-luuseri. =(
0 kommenttia:
Lähetä kommentti